Hyödyn maksimointi vs liikkumisen ilo

Suorittaminen vastaan liikunnan tuottama nautinto ja ilo

 Olen tässä kevenysviikkojen ansiosta ja siitä, että kroppaa ja mieltä pitäis saada lepoonkin, miettinyt asiaa paljon.
Viimeksi tänäaamuna tein asiat toisin, niinkuin mä oisin tehnyt ennen.
Ennen oon yrittänyt liikkua myös niin, että siitä ois kaiken järjen mukaan eniten hyötyä. Eli rasvaa jos halusin polttaa, menin sinne aamulenkille tyhjään mahaan ja kävellyt aina tasasykkellä sen 45 min. Vajaaksi ei voinut jättää, kun ei ois tarpeeks hyötyä. Sykkeennostoja ei voinu tehä ku rasva palaa tasasykkeellä parhaiten. Tasamaasto oli  paras rasvanpolton ja tasasykkeen vuoksi. Jne jne.. Syitä oli paljon, ei voinu poiketa normirutiineista, tää kävi aika tylsäks. Kulutti, söi, muuttu aikatavalla pakkopullaksi. Suoritukseksi. Liukuhihnahommaks. Ja mitä vielä. En ees huomannu sitä. Menin vaan. Tätät on tullut tehtyä vuoden 2013 huhtikuusta asti. Vaihteleva määrä viikossa, mutta pääsääntöisesti 1-4x. Aika tylsää, jos aatellaan vaikka että oon tehny sitä puoltoista vuotta vaikkapa keskimäärin pari kertaa viikossa, niin johan tuo tekee sellaset 150x tylsää kävelyä.
Jotkut siitä voi tykätä, se on myös tasista, rutiimimaista ja helppoa.
Mutta mulle se ei sovi. ENÄÄN. Sopi aluksi, kun halusin ottaa liikunnan osaksi elämääni, pysyvästi, mutta ei enään, kun se meni vahingossa suorittamiseksi.
Tuo lepojakso ja koulussa heränneet ja syttyneet aivonysyrät on saanu mut ajattelemaan taas (onneksi) erilailla.
Liikunta tuo mulle iloa ja nautintoa, sellaisia mä haluan, että mun joka "suoritus" tai liikkuminen on.
Koulussa mä löysin sauvakävelyn. Sain oikeesti hirveen innon siihen. Ja tadaa, mun kävelyretket on muutunut rasvanpolton maksimi hyödyn etsimisestä mielenkiinoisiksi, haastaviksi, kokeileviksi ja innostaviksi sauvakävelylenkeiksi.
Mä lähen kotoo sauvat kädessä ja päätän vasta mennessä, että mihin meen, lenkillä ollessa et kauanko oon ja mitä siellä teen. Meen siis fiiliksen mukaan ja kroppaa ja PÄÄTÄ kuunnellen! Jes!! Ja siinä ei paljon vesisateetkaan haittaa koska MULLA ON KIVAA JA MÄ TYKKÄÄN SIITÄ!
Mä tuun viel kirjottaan tosta sauvakävelystä lisää, sillä moni ei uskoiskaan miten kivaa se voi olla!